Välillä saattaa verkkopalvelun käyttäjä muistuttaa hämmästyttävän paljon asiakasta, toisinaan jopa niin paljon että ylläpito erehtyy. Kun ottaa pari askelta taakse, ja katsoo missä rahat ovat, näkee asiakkaan. Kyllähän käyttäjä voi olla palvelun asiakaskin, ja toisin paikoin onkin, ja toivottavaa olisi, että käyttäjistä tulee asiakkaan asiakkaita, mutta palvelun kannalta käyttäjät ovat resurssi.
Resursseja hankitaan, kerätään ja niistä pidetään huolta, mutta resursseista on hyötyä vain silloin, kun tiedetään paljonko resursseja on, ja mihin niitä voidaan käyttää. Maansiirtoyrityksestä saatamme tietää, että he kykenevät siirtämään 10 000 kuutiota sepeliä tunnissa, mutta vasta tieto siitä, tekevätkö ne sen lapiolla vai kauhakuormaajilla avaa meille kuvan maansiirtofirman resursseita, ja siitä, mihin tämän yrityksen siirtokapasiteettia voidaan käyttää.
Samalla tavoin verkkopalvelun on oltava selvillä resursseistaan, siitä potentiaalista mikä heidän käyttäjissään on, ja siitä, miten tuota potentiaalia voidaan käyttää. Se ratkaisee sen, mihin sitä kannattaa kaupata.
Kun yhteisön ylläpito laatii profiilia käyttäjistä, vaikka vain asuinpaikasta, saadaan jo huomattavasti enemmän tietoa yhteisön käyttäjistä kuin ei mitään. Hyvin vähäisestä informaatiosta, jotka voidaan kerätä mitenkään loukkaamatta käyttäjän oikeuksia, voidaan rekisteröintiä vaativassa keskusteluyhteisössä muodostaa paljon uutta, jalostettua tietoa ja tällä tavalla analysoida mainonnan tehokkuutta tässä ympäristössä.
Kuvaavaa on, että saitti, joka ei profiloi käyttäjiä, saa sentin osia kontaktia kohden. Se on alle promille siitä, mitä voidaan saada parhaiten profiloiduista kontakteista hyvin hoidetuilla saiteilla.
