Perinteisesti viestintä jaetaan
1)sisäiseen viestintään, eli niihin ihmisen sisäisiin viestintärakenteisiin ja menetelmiin, jotka saavat meidät toimimaan ihmisinä, sekä
2)henkilö- ja pienryhmäviestintään, jolla tarkoitetaan kahdenvälistä keskustelua tai viestintää vaikka treenikavereiden kesken.
3)Yhteisöviestintä on organisaatioiden sisäistä viestintää, mutta myös organisaation tuottamaa ulkoista viestintää, jossa pätevät organisaation säännöt ja johon vaikuttavat, organisaatiopsykologian tekijät ja organisaation paineet.
4)Joukkoviestintä, lehdet, radio, televisio, jne. joiden käsitteeseen on kuulunut eräiden koulukuntien mukaan yksisuuntaisuus, jossa kirjoittaja kirjoittaa ja lukija lukee. Mikäli ostamme tämän ns. tamperelaisen näkemyksen sellaisenaan, käytännössä merkittävä osa lehdistöä ja TV:tä ei enää ole joukkoviestintää, vaan jotakin muuta.
Muuttuvat rakenteet
Median rakenne ja viestintä on muuttumassa uuden teknologian ja sen mahdollistaman viestinnän seurauksena. Tallenteet muodostavat ainoan enää selkeästi yksisuuntaisen median, mutta nekin pitävät sisällään interaktiivisia elementtejä ja mm. pelit voivat olla yhtäaikaa tallennemediaa, interaktiivista-, pienryhmä-, joukko-, ja vielä samaan aikaan organisaatioviestintää, tässä mielessä peleissä on hyvin paljon samankaltaisuutta kuin yhteisöllisessä viestinnässä.
Yhteisöllinen viestintä kattaa henkilö-, pienryhmä- ja yhteisöviestinnän, mutta uuden teknologian kautta se muuttuu myös joukkoviestinnäksi, silloin kun se toteutetaan internetin keskustelupalstojen tai blogien kautta.
Yhteisöllinen viestintä on vapaa osasta yhteisöviestinnän rasitteista, mutta noudattaa pääosin samoja ryhmädynamiikan ja psykologian perusteita kuin yhteisöviestintä tai mikä hyvänsä muukin viestintä.
Internetissä yhteisöllinen viestintä voi olla käyttäjän kannalta yksilöviestintää, sillä hän saattaa kirjoittaa viestinsä ajatellen ainoastaan sitä kenen viestiin vastaa, muiden käyttäjien näkemänä se pienryhmäviestintää, koska he kokevat että heillä on siihen kommentointimahdollisuuden vuoksi ikään kuin nuotiopiiri viestin ympärillä, mutta ylläpidon kannalta joukkoviestintää, sillä heillä saattaa olla tieto että tuon viestin on lukenut suurempi määrä ihmisiä, kuin Pieksämäen Sanomat.
