Mutta minä kävin vaalien aikana läpi sitten ehdokkaiden sivuja moderaattorin ominaisuudessa ja huomasin sen taas, miten vähän kansanedustajaehdokkaat ymmärsivät välinettä, tai piittasivat laista.
Kun kävin läpi yli 60 blogia, saittia tai fb-profiilia, niin liki 90% niistä oli sellaisia, etteivät ne toimineet verkkoviestinnän vaatimusten mukaisesti.
Löysin kaikkineen 36 sellaista saittia, joilla oli tavaraa, joka mahdollistaisi syytteen nostamisen ylläpitäjää tai kommentoijaa vastaan. Hauskimmillaan erään internetin tehokkaampaa valvontaa ja tiukempia rangaistuksia vaatineen kansanedustajan saitilta löytyi yhdestä ainoasta ketjusta 7 mahdollisuutta kunnianloukkaussyytteeseen saitin ylläpitäjää tai kommentoijia vastaan.
Pelkästään nyt hallitusneuvotteluihin osallistuvien eduskuntaryhmien läpipäässeiden kansanedustajien jäljiltä, löytyisi mahdollisuuksia erinäisiin oikeusjuttuihin, heidän itse säätämiensä lakien mukaan.
Laskeskelin, että sen perusteella, millaisia korvauksia näistä jutuista yleensä on liikkunut, verkossa on hakematonta rahaa kymmeniätuhansia, jos asianomaisia kiinnostaisi... tai jos he tietäisivät.
Minä periaatteessa vastustan sitä ajatusta, että voidaan haastaa kunnianloukkauksesta oikeuteen ja vaatia rahallista korvausta. Ajatus siitä, että kunnia voitaisiin hyvittää rahalla, on jossakin määrin minusta arveluttava; millainen ihminen myy kunniansa rahasta?
Kuitenkin olen sitä mieltä, että niin yrityksen, kuin poliitikonkin kannattaisi pitää huoli omista sivuistaan.
Valtiovallan puuttuminen verkon sisältöön ennakolta on sensuuria.
Verkkovalvonnan lisääminen on minusta huolestuttavaa.
Mutta sitten saitin omistajalla on isännänoikeus, ja velvollisuus, katsoa mitä hänen ylläpitämällä saitilla tapahtuu. Ja aivan samalla tavalla, kun huonosti käyttäytyvä päivällisvieras ohjataan ovelle, on saitin isännällä oikeus ja velvollisuus, myös muiden vieraiden vuoksi, heittäää pihalle se, joka ei noudata sääntöjä.
Viittaan nyt Kemppisen suuntaan, kaksin käsin.
"Eikö kukaan ymmärrä hävetä itkeskellään osakseen saamaansa epäkunnioitusta tai kalseaa kohtelua maailmassa, josa 5/6 ihmisistä elää jo nyt vailla toivoa ja tulevaisuutta ja kohta vailla ravintoa?"
Ja vielä
"Johtopäätös: kunnianloukkauksen ja vastaavasti yksityisyyden loukkauksen kannalta on merkityksetöntä, onko julkaistu verkossa vai paperilla. Tämä on oikea kanta. Sananvapaus oikeuttaa tietysti olemaan omaa erityistä mieltään mistä tahansa ja ilmaisemaan tuon mielipiteen. Mutta kunnianloukkausta se ei tee tyhjäksi.
Toivoisin että myös tuomioistuin vahvistaisi joskus, sopivassa yhteydessä, että blogin tarkoitus saattaa muistuttaa kuluttajansuojaa eli riitauttaa julkisuudessa esitettyjä tulkintoja ja ottaa esiin epäilyttäviä epäkohtia."
Mutta sitten ja kuitenkin.-Jukka Kemppinen: Kunnianloukkaus blogissa-
On olemassa tilanteita ja tapauksia, joissa kenties kuitenkin syyte olisi paikallaan.
Välttämättä nykyinen kunnianloukkauslaki ei ole se, millä asiaa pitäisi hoitaa, mutta toisaalta, ei ole olemassa aina sitä työkalua mitä tarvittaisiin, jolloin on sovellettava.
Kaikkineen katselen mielenkiinnolla, koska ensimmäinen kansanedustaja saa syytteen huonosti hoidetun verkkoviestinnän vuoksi.
Veikkaan että ennen syyskuuta.
