Kun yritys panostaa yhteisölliseen viestintään, perustamalla blogin, keskustelupalstan tai muu vastaaavan internetissä toimivan yhteisöllisen verkkopaikan, tullaan sen kysymyksen eteen tarvitaanko moderaatiota.
Tämä ei ole aivan niin yksinkertainen asia, kuin äkkiseltään luulisi. On sellaisia yhteisöllisen viestinnän paikkoja ja tilaisuuksia, jossa moderaatiotaso on niin alhainen ja kuitenkin riittävä, että käytännössä voisi sanoa, ettei sitä tarvita, mutta siitä huolimatta, käytännössä, se on, ja sitä tarvitaan.
Moderaation tarve kasvaa, jos käyttäjien sitoutuminen yhteisöalustaan ja siihen liittyneeseen yhteisöön on alhainen, kävijämäärä kovin suuri ja mitä kauempana sen jäsenten arvot ovat. Moderaation tarve lisääntyy myös, jos anonyymi kirjoittaminen on sallittua.
Tämä ihmisen psykologiseen evoluutioon liittyvä ilmiö ei kuitenkaan tarkoita myöskään sitä, että yli kahdensadan kirjoittajan yhteisöt automaattisesti muuttuisivat likasangoiksi, vaan että oikeanlaisen moderaation avulla ja suunnittelemalla yhteisön rakennetta ja alustaa huomioimaan tämä stressitaso helpommin hallita yhteisön kasvua ja siihen liittyvää stressiä. Kevään aikana täällä julkaistaan kirjoitussarja Yhteisöllinen Viestintä, ja siinä kerron lisää yhteisöllisestä stresistä ja sen taustasta-
Pienissä verkkoyhteisöissä, joissa sosiaaliset siteet ja niihin liittyvä kontrolli ovat vahvoja, moderaation tarve on pienempi. Samoin asiantuntijayhteisöissä voidaan pärjätä monta kertaa hyvin pienellä moderaatiolla, koska näissä asia on voimakkaammin esillä kuin ihmiset ja mielipiteet. Kuitenkin kävijämäärän kasvaessa näissäkin mielipide-erot voivat kärjistyä, ja jos järjestelmässä ei ole ennakkoon päätetty menettelytavoista ja moederaation olemassa olosta, nämä tilanteet voivat olla tuhoisia yhteisölle.
Kaikkineen. Vaikka bisneksen kannalta olisi tietysti hirvittävän kiva, jos kaikki yhteisöt tarvitsivat ammattilaisen apua moderaatioon, niin valitettavasti en pääse sitä teille sanomaan. Suuri osa yhteisöpalveluista tulee toimeen melko pienellä moderaatiolla, koska ovat liian pieniä tai sisään lämpiäviä ollakseen kriisialttiita. Keskisuuristakin iso osa pärjää, jos saa hieman neuvoja siitä, miten moderaatio tulisi järjestää ja mitä pitää ottaa huomioon siinä.
Suuret tai kasvuhakuiset yhteisöpalvelut tarvitsevat sitten raskaampaa moderaatiota, jossa parhaassa tapauksessa yhteisöllisen viestinnän asiantuntija on mukana jo ennen kuin tehdään softan ja sen käyttöliittymään liittyviä peruspäätöksiä.
Ammattimainen yhteisöllisen viestinnän ihminen voi myös joskus sanoa etukäteen, ettei kannata ja voi perustella sen, miksi.
Jos suunnittelette verkkoyhteisön perustamista tai yrityksenne on muutoin kiinnostunut yhteisöllisestä viestinnästä, tiedätte kyllä kehen ottaa yhteyttä.
