Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaanniemen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 574/2007 vp:
Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin internetissä palveluja ylläpitävien henkilöiden vastuukysymysten selkeyttämiseksi ja esimerkiksi päätoimittajavastuun luomiseksi tältäkin osin?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Perustuslain 12 §:ssä turvataan sananvapaus, johon sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Perustuslaki kieltää siten kaikki ennakollista estettä merkitsevät puuttumiset sananvapauteen, mutta sallii esimerkiksi rikos- ja vahingonkorvauslainsäädäntöön perustuvaa sananvapauden käytön jälkikäteistä valvontaa. Lailla voidaan myös säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Perustuslaki sallii myös sananvapauden käyttöä koskevien järjestysluonteisten määräysten antamisen lailla. Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003) on keskeisimpiä tätä perusoikeutta koskevista säädöksistä. Mainitun lain 4 §:n mukaan aikakautiselle julkaisulle ja verkkojulkaisulle on määrättävä vastaava toimittaja, joka kantaa julkaisusta ns. päätoimittajavastuuta. Verkkojulkaisulla tarkoitetaan laissa sellaista julkaisijan tuottamasta tai käsittelemästä aineistosta aikakautisen julkaisun tapaan yhtenäiseksi laadittua verkkoviestien kokonaisuutta, jota on tarkoitus julkaista säännöllisesti.
Verkkojulkaisuna tai sen osana ei pidetä esimerkiksi sellaisiakaan verkkojulkaisuun kiinteästi liittyviä, yleisölle avoimia keskustelupalstoja, joilla olevaa aineistoa julkaisija ei toimituksellisesti käsittele. Myöskään ns. verkkoportaaleja, joihin on koottu linkkejä verkon muille sivuille tai muihin verkkopalveluihin, ei pidetä lain tarkoittamina verkkojulkaisuina.
Verkon avoimet keskustelupalstat ja portaalit eivät siten voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuulu päätoimittajavastuun piiriin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tällainen aineisto olisi kokonaan sääntelyn ulkopuolella. Kaikki verkossa julkaistut viestit ovat joka tapauksessa laissa tarkoitettuja verkkoviestejä, joihin sovelletaan muun muassa säännöksiä verkkoviestin tunnistamistietojen luovuttamisesta ja verkkoviestin jakelun keskeyttämisestä. Sisällöltään lainvastaisesta viestistä vastaa se, jota rikoslain mukaan on pidettävä rikoksen tekijänä tai siihen osallisena. Verkkoportaalin ja keskustelupalstan ylläpitäjän vastuu julkaistujen viestien sisällöstä määräytyy myös rikoslain mukaisesti. Ylläpitäjän rikosoikeudellinen vastuu viestin sisältöön perustuvasta rikoksesta voi tulla arvioitavaksi, jos ylläpitäjä esimerkiksi sallii palstan muodostuvan rikollisten viestien julkaisukanavaksi. Tällöin hänelle muodostuu erityinen oikeudellinen velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin.
Vahingonkorvausvastuu määräytyy puolestaan vahingonkorvauslain yleisten säännösten mukaisesti. Välttääkseen joutumasta oikeudelliseen vastuuseen ylläpitäjän on säännöllisesti seurattava palstalla julkaistujen viestien sisältöä. Nykyinen lainsäädäntö kohdistaa lisäksi verkkoyhteyksiä tarjoaviin operaattoreihin velvoitteen tiettyjen lainvastaisten viestien välityksen estämiseen. Tämä velvoite perustuu tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annetun lain (458/2002) 15 §:ään, jonka mukaisesti operaattori vapautuu viestin sisältöä koskevasta vastuusta vain estämällä viipymättä viestin välityksen saatuaan tiedon lainvastaisesta viestistä. Mainittu lainkohta rajautuu sellaisiin viesteihin, joissa on kyse rikoslaissa rangaistavaksi säädetystä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tai sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä.
Kirjallisessa kysymyksessä ehdotetaan päätoimittajavastuun ulottamista myös verkon avoimille keskustelupalstoille ja muille sivustoille. Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 13 §:ssä on säädetty vastaavaa toimittajaa koskeva erikoisrikos, päätoimittajarikkomus, joka on ─ toisin kuin ehkä yleisesti kuvitellaan ─ luonteeltaan ainoastaan toissijainen ja tulee sovellettavaksi vain, jos vastaavaa toimittajaa ei voida pitää varsinaisen päärikoksen tekijänä tai siihen osallisena.
Päätoimittajarikkomuksesta on tuomittava vastaava toimittaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta olennaisesti laiminlyö toimitustyön johtamis- ja valvontavelvollisuutensa siten, että laiminlyönti on omiaan myötävaikuttamaan yleisön saataville toimitetun viestin sisältöön perustuvan rikoksen toteutumiseen. Vastaavaa toimittajaa koskevaa erityistä rangaistusvastuuta on pidetty edelleen tarpeellisena muun muassa anonyymin viestinnän mahdollisuuden ja tietolähteen suojan vuoksi. Nykyinen vastaavaa toimittajaa koskeva rangaistusvastuu soveltuu kuitenkin huonosti sellaisten yleisölle avointen, reaaliaikaisten keskustelupalstojen ylläpitäjille, jotka eivät toimituksellisesti käsittele eivätkä voikaan käsitellä julkaistavaa aineistoa.
Hallitus pitää tärkeänä, että verkkoportaalien ja keskustelupalstojen ylläpitäjät seuraavat käytännössä viestintää sivustoillaan ja poistavat sieltä sisällöltään selvästi lainvastaiset viestit. Tämä velvoite kohdistuu erityisesti verkkojulkaisujen yhteydessä oleviin keskustelupalstoihin ja verkkojulkaisujen vastaaviin toimittajiin. Hallitus myös seuraa erilaisten viestintämuotojen kehitystä ja arvioi mahdollisen erityissääntelyn tarvetta.
Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2008
Oikeusministeri Tuija Brax
